Taiteiden yönä elokuussa 2019 Tuikkeen yhteisötaiteilijat laittoivat pystyyn Runotunnelin, jossa yhteisesti tehtiin runoa nimeltä Kaikki se mikä on tärkeää. Runotunneliin osallistui 50 kaikenikäistä tapanilalaista. Taiteiden yönä osallistujat saivat kokeilla myös maagista varjoteatteria, josta innostuivat niin lapset kuin aikuisetkin.
Runotunneli kiertää huhtikuussa 2020 koillisella alueella.
KAIKKI SE MIKÄ ON TÄRKEÄÄ
Himmeä meteori tuli lumiseen Tapanilaan
Maisema oli kuin sinivalkea kuppikakku
Lehmus huusi kauhusta
tuulen tuivertaessa mäkisellä metsäpolulla
Veden äärellä oli tunneli
Tunsin ystävyyden iloa
kun kävelin tukka hulmuten kohti salaperäistä tunnelia
Tieni oli kunnioittaa kaikkea kauneutta ympärilläsi
valosi peitti hämärän tieni tunneliin, jossa
Veljen sohva
hymyilevät suut
ihmiset inspiroi
siskon kissa
lyhyt joulukuusi
kaiken keskellä
perhe tanssii
Juosta tunturissa, juna-asemalle ei, koska K pysähtyy
Juomaa viedessäni rakkaimmalleni
minua alkaa silti masentamaan
“sinä olet söpö kuin leivos, anna suukko!
”Täysikuu loistaa taivaalla,
tikka hakkaa lahoa puuta, ah, kesä!
Ruusut tuoksuvat piparkakuille
tunnen pyhän kosketuksen
ja jälleen lumisen tapanilan
taivas on täynnä romantiikkaa
Mutta taivaalle ilmestyy aikalapsikauppa
kuiskaamme sen kirjaan
Kehon valoisuus kutsuu meitä
kuin kuiskaus jostain kaukaa elämän sirkuksessa
Koiran lämmin suukko
ystävän vaatteet soittavat musiikkia
ja pöllön poikaset huhuilevat puussa
jopa peukalon iho paranee
Tunneli alkaa pyöriä ja vihertyä
valokuvan kauniissa keväisessä metsässä,
jossa kasvaa korkeita puita
Tunnelin luona leikkii hullu mutta,
niin rakas hevonen,
joka sanoo lehmälle, että halataan, korkea otsakihara hulmuten
Tunnelin uloskäynnin suulla
purukumia maiskuttaen
näen valtavan auringon
ja värikkään tähdenlennon
Taas olen täällä kuin
suljetun tvn äärellä
omassa todellisuudessani
intialaisesta ruuastani tykäten
Minä ruusuilta haiseva hullu – takaisin rakkaassa puutarhassani
Olen kävellyt riittämiin, tunnelista tähän.
Huudan teille aidan yli: Täällä on pullaa!
Valo sädehtii ruusuisella kujalla
Huomaan, että koti ja onnellisuus
onkin tässä ja nyt
Ikävän voi jättää taakse